Tiivistelmä

Lippukunnan edeltäjä, ainakin nimen osalta oli Haukiputaan kunnassa toiminut Pateniemen Polunpolkijat (perustettu 1958). Tämän vanhemman PPP:n toiminta lakkasi 1970-luvulla. Kun Pateniemen alueelle aloitettiin perustamaan lippukuntaa uudelleen v. 1978, päätettiin nimeksi ottaa perinteikäs Pateniemen Polunpolkijat. Tuolloin Pateniemi oli tullut osaksi Oulun kaupunkia. Myös Haukiputaan puolelle oli syntynyt vuonna 1973 yhteislippukunta Putaan Vilkkaat, joka on nähtävissä vanhan PPP:n toiminnallisena perillisenä. Aikaisemmin siis on ollut toiminnassa poikalippukunta Pateniemen Polunpolkijat ja tyttölippukunta Niemen Nopsat. Nämä kuuluivat silloin alueellisesti Haukiputaan seurakuntaan. Nykyään alueella toimii aktiivisena Pateniemen Polunpolkijat ja Putaan Vilkkaat.

Toiminnan aloitus

Vuonna 1978 perustetun Pateniemen Polunpolkijoiden partiotoiminta pyörähti uudelleen käyntiin täysin tietämättä aikaisemmasta toiminnasta kirkon ympärille rakennettujen omakoti-ja rivitalojen myötä. Lapsia ilmestyi kujille ja kirkonmäelle, mutta heille suunnattu ohjattu toiminta puuttui. Lisäksi haluttiin toimintaa, jota voi harrastaa lähellä kotia. Kahden lapsen äiti, Sisko Hakalin, otti yhteyttä Pohjois-Pohjanmaan Partiopiirin silloiseen piirinjohtaja Luopajärveen kartoittaakseen, miten partiotoiminta voitaisiin aloittaa alueella. Asiasta innostuneena Partiopiiri laati ja monisti ilmoituksen kokouksesta, jossa selvitettäisiin tarvetta Pateniemen-Herukan alueen partiotoiminnan aloittamisesta. Ensimmäinen kokous pidettiin 9.10.1978. Kokoukseen saapui parikymmentä asiasta innostunutta äitiä ja isää. Toinen kokous pidettiin 22.10.1978 ja siinä valittiin lippukunnan hallitus ja vanhempainneuvosto sekä kirjoitettiin Pateniemen Polunpolkijat ry perustamissopimus.

Perustamisilmoituksen allekirjoituspäivänä lippukunnassa oli jäseniä seuraavasti:

Laumoja neljä kappaletta, joissa lapsia yhteensä 40 henkilöä.
Vartioita kuusi kappaletta, joissa lapsia yhteensä 45 henkilöä.
Johtajia 15 henkilöä.

Koska toimivia johtajia ei ennestään ollut, alettiin lasten vanhemmista kouluttaa Lauri ”Ipi” Issakaisen ansiokkaalla opastuksella ja seurakunnan myötävaikutuksella lippukunnalle partiojohtajia. Luotettiin siihen, että omasta jäsenkunnasta nousee myöhemmin nuorempaa johtajakaartia ja niinhän on käynytkin. Toiminta on jatkunut innokkaana edelleen. Monet silloin koulutetuista partiojohtajista ovat edelleen tavalla taikka toisella toiminnassa mukana.

Lippukunnanjohtajat

Lippukunnanjohtajana aloitti Markku Isojämsä. Hän toimi johtajana vuodet 1978-1982. Hänen jälkeensä lippukunnanjohtajina ovat toimineet Sisko hakalin 1983-1984, Olavi Lumme 1985-1987, Kirsimarja Turunen 1988-1989, Maria Lappalainen 1990, Kaisu Rundelin 1991, Katja Kinnunen (Romppainen) 1992-1993, Virve Pulkkinen 1994-1996, Hannele Mustikainen (Lindeman) 1997, Virve Pulkkinen 1998-1999, Toni Sallinen 2000-2002, Minna Kalliokoski 2003-2009, Liisa Ojala 2009, Katariina Tervonen 2009-2012, Outi Visuri 2012-2016, Katariina Tervonen 2017, Eero Pulkkinen 2018-2023 ja Anni ”Puksu” Lämsä 2023-

Jäsenmäärät

Lippukunnan jäsenmäärä nousi vuosi vuodelta. 80-luvulla oltiin yli 150 henkilön jäsenmäärissä ja vuonna 1989 ylitettiin 200 henkilön jäsenmäärä. Lippukunnan suurin jäsenmäärä kirjattiin vuonna 1991, jolloin jäseniä oli tasan 300 henkilöä. Vuosien varrella lippukunnan jäsenmäärä on vaihdellut ja 1992 – 2007 luvun jäsenmäärä heilui 109 – 245 henkilön paikkeilla. Vuonna 2008 jäsenmäärä on ollut 100 henkilön luokassa ja tämänhetkinen (2024) jäsenmäärä on 160.

Aktiivinen toiminta

Ensimmäinen Suomen Partiolaisten suurleiri, johon lippukunnasta osallistuttiin, oli Karelia-leiri vuonna 1979. Sen jälkeen on osallistujia ollut jokaisella suurleirillä. Kansainvälisyyttä on harrastettu mm. Englannin Jamboreella vuonna 2007 sekä VJN:n tekemällä viikon vierailulla Sundsvallin partiolaisten pariin vuonna 1980. Myös Miilulla (1985), Tervaksella (1990), Loistolla (1996), Kilkkeellä (2010), Roihulla (2016) ja Kajolla (2022) on ollut Pateniemen Polunpolkijoita. Lippukunta on ollut myös mukana piirin järjestämillä leireillä sekä partioparaateissa.

Lippukunnan omia retkiä, leirejä ja kursseja järjestetään vuosittain tarpeen mukaan. Lippukunnan alkuperäisiä perinteitä ovat muistelemispäivän mäenlasku (22.2.), elo-syyskuussa yöpyöräily sekä toukokuussa kevätjuhla ja itsenäisyyspäivänä soihtukulkue, lupauksenanto ja joulujuhla.

Lippukunnalla on 80 -luvun alkupuolella otettu käytäntöön Määkynä, joka kaksi kertaa vuodessa kokoontuu suunnittelemaan lippukunnan yhteisiä tapahtumia. Johtajaneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Lippukuntalehti on nimeltään Polokasu, joka ilmestyi kaksi kertaa vuodessa. Lehti koostuu lippukuntalaisten omista jutuista, joiden tekemiseen jokainen voi osallistua. Tällä hetkellä lehteä ei julkaista.

Kokouspaikat

Taustayhteisönä on Tuiran seurakunta ja toimitilana oli vuoteen 2015 saakka Pateniemen seurakuntatalo. Toiminnan ollessa laajimmillaan myös Rajakylän seurakuntatalossa ja Rajakylän nuorisotalossa pidettiin kokoontumisia. Vuoden 2015 syksystä alkaen toimintaa on järjestetty seurakunnan väistötilassa Palokassa sekä kaupungin omistalla Honkapirtillä. Tällä hetkellä viikkotoimintaa järjestetään Pateniemenrannan seurakuntakoti Ankkurissa, Ritaharjun seurakuntakoti Varpusessa sekä Rajakylän asukastuvalla.

Kämpät

Lippukunnan kämppänä toimi perustamisesta alkaen vuoteen 1993 vuokrattuna Konkaan kämppä Puolangan Kongasjärvellä. Lisäksi käytettiin Oulu Osakeyhtiön majaa Kraaselin saaressa tukikohtana viikonloppuretkillä. Vuodesta 1986 alkaen on ollut viikonloppuretkiä varten kaupungilta vuokratulla alueella kämppä, Kalimeenojan varressa. Tontilla oli aluksi kotakämppä, jonka tilalle rakennettiin vuonna 2005 hirsimökki.

Vuonna 1995 ostettiin leiripaikaksi metsähallitukselta Pudasjärven Haisuvaarasta, Virsun kämppä. Kämpän rakennusvuosi on 1950-luvun loppupuolella. Kämppä on ollut ns. savottakämppä. Lippukunta luopui Virsun kämpästä vuonna 2019 vähäisen käytön vuoksi.

Lippukunnan tunnus ja lippu

Lippukunnan tunnuksen suunnitteli Pekka Vähäkainu vuonna 1979. Tunnus on tyylitelty valkoinen partiosolmu, sinisellä pohjalla. 18. lokakuuta 1987 naulattavan ja 6. joulukuuta vihittävän lipun ja viirin suunnittelivat Reijo Sallinen ja Pekka Vähäkainu. Lippu muodostuu jo tutuksi käyneestä lippukunnan tunnuksesta. Värit Suomen lipun sininen ja valkoinen. Lippu naulattiin kahdellakymmenelläyhdellä naulalla. Lipun valmisti Raahen kotiteollisuuskoulu. Materiaali 100% polyesteri. Kärkikoristeen ja jatkokappaleen teki Markku Simola. Ne nikkelöitiin Lapuan panostehtaalla. Kärkikoriste on Pohjois-Pohjanmaan partiopiirin tunnus, joka on myös samanlaisena Kelopoikien lipussa. Tanko tehtiin Teak – puusta Oulun Ammattikoululla. Lipun valmistumisesta vastasi lipputoimikunta, johon kuuluivat Kaija Luoto ja Pekka Hakalin.

Lähteet:
Pateniemen Polunpolkijat ry, arkisto
Virve Pulkkinen
Outi Visuri

Päivitetty 2024